Uskallatko olla onnellinen?

Emilia Hakanen, 05 helmikuuta 2014

Vielä nykyaikanakin tuntuu ihmisillä olevan syvälle juurtunut käsitys siitä millainen elämä on "oikeanlainen". On olemassa tietyt oletukset punaisesta tuvasta ja perunamaasta, ja niitä tavoitellaan hinnalla millä hyvänsä. Luodaan kulissia onnellisuudesta vaikka todellisuudessa tilanne on jotain ihan muuta, pidetään kiinni oletetusta ja uhrataan vuosia jollekin joka tuottaa vain tuskaa ja arvostellaan rankasti ihmisiä jotka toimivat eri tavalla. Monet ovat varmasti törmänneet kirjoituksiin siitä mitä ihmiset katuvat kuolinvuoteellaan. Tässä esimerkiksi yksi ajatuksia herättävä artikkeli.

"Saattohoitaja kertoo, että useimpia kuolemaan valmistautuvia ihmisiä kaduttaa jokin. Suurinta osaa se, ettei tullut eletyksi niin kuin itse halusi. Elämä meni muiden ehdoilla kitkuttaessa. Pienetkin unelmat jäivät aivan liian usein unelmiksi." "Ajattelemme, että meillä ei ole oikeutta elää niin kuin haluaisimme. Emme pidä haaveitamme arvossa emmekä usko niihin sen enempää kuin itseemmekään. Koemme, että muutos ei ole mahdollinen ja keksimme sen sata syytä siihen, että miksi ei ole." Muistan vuosien takaa kuinka eräs vanhempi herra toisti usein minulle sanontaa: "kärsi, kärsi - kirkkaimman kruunun saat". Ajatuksena siis oli että elämä on kärsimystä ja tuskaa, mutta joskus se palkitaan.. Vaikka kunnioitin ja kunnioitan edelleen tämän herran mielipiteitä ja elämänkokemusta, olin silloin jo hyvin vahvasti eri mieltä tästä asiasta. Olen päättänyt elää niin että voin nauttia edes jollain tasolla joka päivästä, enkä niin että odotan aikaa "sitten kun". Tämä olisi toki helppoa, jos voisi vaan huolehtia itsestään ja keskittyä omaan hyvinvointiinsa. Todellisuudessa elämä on tietenkin tasapainoilua terveen itsekkyyden sekä perheen ja työn vuoksi tehtävien kompromissien välillä. Onnellisinkin ihminen kokee varmasti joskus suorituspaineita vanhemmuudesta, työstä, ulkonäöstä ja ties mistä. Itse koen eläväni unelmaelämääni, juuri sellaista mitä sen toivon olevan, ja siltikin välillä huomaan miettiväni pitäisikö minun olla toisenlainen. Pitääkö äidin olla kodinhengetär, joka nauttii sisustamisesta, siivoamisesta ja leivonnasta? Onko turhamaista ottaa paljon aikaa myös omille harrastuksilleen? Pitäisikö ruuhkavuosina uhrata kaikkensa perheelle ja elää omaa elämäänsä vasta sitten kun "on aikaa"? Onneksi olen uskomattoman onnellisessa asemassa siinä että saan kotoa täyden tuen harrastuksilleni ja saan olla juuri sellainen oma itseni kuin olen ja kukaan muu ei luo minulle paineita kuin minä itse. Olen opetellut ajattelemaan positiivisesti ja näkemään asioissa valoisia puolia (myönnän, ei onnistu aina) ja tiedostan erittäin hyvin positiivisen ajattelun ja itsesuggestion voiman. Mitä syvemmälle negatiiviseen ajatteluun itsensä päästää, sitä vaikeampi sieltä on päästä pois. Ymmärrän hyvin myös sen että minä itse olen vastuussa omasta onnellisuudestani, minä valitsen oman elämäni polut. Vuosien aikana olen tehnyt raskaita päätöksiä, luopunut "turvallisesta" elämästä ja ottanut riskejä, lyönyt välillä kovaakin pääni seinään, enkä kadu silti hetkeäkään elämästäni. Koska jokainen riski, jokainen heittäytyminen uuteen ja tuntemattomaan, on tuonut elämääni jotain upeaa, tai vähintään opettanut paljon uutta. Ja edelleen juoksen välillä päin lasiovea, mutta enää se ei satu niin paljon, eikä edes nolota nousta ylös. :)
Olen huomannut selkeästi että mielen ja kehon hyvinvointiin vaikuttavat omat valintani. Tässä jotain onnellisuuteni konkreettisia avaimia:
  •  monipuolinen liikunta, jotain lähes joka päivä (siltikin vaikka joskus olisi motivaatio hukassa)
  •  terveelliset ruokavalinnat vähintään 80% ajasta
  •  kehittävät ja haastavat harrastukset
  •  positiivinen ja avoin suhtautuminen uusia asioita ja ihmisiä kohtaan sekä arjessa että työelämässä
  •  nöyrä mutta ei nöyristelevä asenne omiin kykyihin ja saavutuksiin
  •  läpi elämän jatkuva itsensä kehittäminen sekä kuuntelu ja epätäydellisyyden hyväksyminen
Näiden avulla koen että pystyn antamaan parhaani myös lapselleni sekä puolisolleni. Ja näiden avulla hyvä olo näkyy myös ulospäin. (Toki aavistuksen ulkonäkökeskeisenä ihmisenä pakko myöntää, että positiivisen asenteen lisäksi saattaa olla mukana myös hieman meikkiä, hiuslakkaa ja muita kikkoja..)   Pysähdy siis välillä hetkeksi ja mieti oletko onnellinen. Mieti mitä voit tehdä ollaksesi onnellinen. Muuta asioita joihin voit vaikuttaa, hyväksy ne olosuhteet joihin et voi vaikuttaa ja nauti jokaisesta hetkestä. Elämä on liian lyhyt vietettäväksi suupielet alaspäin!   Jatketaan ensi kerralla taas vähän kevyemmillä aiheilla..  

Emilia

 

Yhteistyössä:

     

 Liikuntakeskus Pinkki

       
comments powered by Disqus

Uusimmat kirjoitukset


Viikkojen 5 ja 6 fiiliksiä- Slowly but surely 27.11.2015

Dieettiviikot 3 ja 4 15.11.2015

Ensimmäisten dieettiviikkojen wrap up 02.11.2015

Toinen kisadieetti alkaa 15.10.2015

Kauneuskilpailuiden jälkeen katse kohti uusia tavoitteita 02.09.2015

Vartiovenettä, missikisaa ja kesän viettoa. 23.07.2015

Katabolinen ja tapahtumarikas huhtikuu - ainakin tukka on hyvin! 27.04.2015

#57weeksout 13.03.2015

Joskus voi mennäkin niin kun Störmsössä 05.02.2015

13.01.2015

Mitä olet puuhaillut viimeaikoina? - Lähinnä ottanut selfieitä. 18.12.2014

Yhteiskunnan paineista, muoteista ja mukavuusalueesta 18.11.2014

Väsymystä, arjen luksusta ja kalenterikuvausta 14.11.2014

Ajanhallintaa vai elämän suorittamista 24.10.2014

Täydellinen kasvohoito tarjouksessa! Sekä pieni ulkonäkövuodatus. 15.10.2014

Aavistus kisatavoitteesta 07.10.2014

Bongaa Sportlifeläinen Prismasta 25.09.2014

Karua totuutta viimeisestä vuodesta 23.09.2014

Elonmerkkejä ja silmille hyppäävät pohkeet 22.08.2014

Hymyä, p#%&kele! - pari sanaa ja loput kuvina 27.06.2014

Rantakuntoon? Karu totuus ja muutama poppakonsti. 14.05.2014

Hola! Treenileirillä Espanjassa! 24.04.2014

Fitness Cover Girl 2014- semifinaalin tunnelmia 07.04.2014

Ihan kiva ei riitä - vai riittäisikö kuitenkin? 14.03.2014

Treenikuulumisia ja aika näpsä kynsitarjous Tampereen seudulle 23.02.2014

Uskallatko olla onnellinen? 05.02.2014

Päätöksen hetki 14.01.2014

Don't forget to fly.. 06.01.2014

Jännitystä ja kisa-ajatuksia 15.04.2013

Kolmiraitaa ja korkkareita 07.04.2013

You are sweet enough without sugar 31.03.2013

Ananasöverit? 21.03.2013

Viimeinen viikko ennen diettiä käsillä 15.03.2013

Keventely ohi ja taas mennään 04.03.2013

Palasia arjesta 20.02.2013

Unelmia ja toimistohommia 15.02.2013

Ilonaiheita ja keskeneräistä työtä 05.02.2013

Miten elää fitnesstytön kanssa? 28.01.2013

Varhainen lintu näkee auringonnousun ja nipottaa mehuista 22.01.2013

Oletko kauaskin lähdössä? 16.01.2013

Asenteesta ja motivaatiosta 10.01.2013

Proud member of Team Sportlife 08.01.2013