Think positive

Pauliina Pakarinen, 28 helmikuuta 2014
Terveisiä tylsyydestä :D Vois kyllä melkeinpä sanoa tän viikon jälkeen. Kuume lähti hellittämään aika nopeasti parin sairaspäivän jälkeen ja eilen päätin jo mennä töihin iltavuoroon. Sali saa nyt kyllä vielä odottaa ensi viikkoon, koska sen verran tukkoinen olo tuntuu vielä olevan. Haluan nyt ottaa parantumisen kanssa varman päälle, ettei tuu taas takapakkia. Mulle on kaikista pahinta vaan olla tekemättä mitään ja viettää aikaa ajatusteni kanssa :D Salilla saan purettua sitä ylimääräistä energiaa, mitä mulla on. Mulla on pahana tapana, että jos en pääse purkamaan sitä energiaa johonkin, se alkaa sitten muuttua negatiiviseksi ajatteluksi. Tähän mun ajattelutapaan oonkin nyt pyrkinyt kiinnittämään enemmän huomiota. Vaikka kehonrakennuskin on fyysinen laji, niin ehkä vielä enemmän se vaatii henkistä kanttia ja itsensä ylittämistä sitä kautta. Jos ajattelee, että en varmana jaksa nostaa tota painoa, niin ei varmasti jaksakaan. Ja vielä tärkeemmäksi oma ajattelutapa tulee siinä vaiheessa, kun liike alkaa oikeesti mennä perille ja sattua ja pystyy jaksamaan vielä senkin jälkeen, kun sattuu. On tärkeetä muutenkin tehdä just niitä asioita, joista nauttii, eikä tehdä jotain vain sen takia, että joku niin haluaa tai niin sulta vaaditaan. Mä oon alkanut löytämään sellaista tietynlaista tasapainoa mun omaan elämään kaikkien velvollisuuksien suhteen. Työn, koulun ja treenien sovittaminen yhteen ei oo aina helppoa, mutta se on kyllä mahdollista. Pitää vaan asettaa asiat tärkeysjärjestykseen. Itsensä pitäis pyrkiä ympäröimään sellaisilla ihmisillä, jotka tuo omaan elämään lisää positiivisuutta ja voimaa ja päinvastaisia ihmisiä pitäis pyrkiä välttämään. Oon ihan tietoisesti karsinut elämästäni tälläiset pelkkää negatiivista energiaa hohkaavat ihmiset. Kuitenkaan kokonaan tälläisistä ihmisistä ei pääse eroon, koska aina löytyy koulusta tai työpaikalta sellainen ihminen, joka on negatiivinen tai joka pyrkii tekemään pahan mielen. Jos joku on sattunut katsomaan Arnoldin leffan, Pumpin Iron, on siinä hyvä esimerkki siitä, miten pienikin toisen ihmisen ihan tietoinen alas painaminen voi saada esimerkiksi toisen kisasuorituksen menemään pieleen. Arnoldin kanssa on kuvattu hänen kanssaan samassa sarjassa kilpaillutta miestä, nimeä on nyt muista, mutta joka tapauksessa, Arnold omalla asenteellaan ja pienellä piikittelyllä ennen kisoja sai miehen niin alas, että tämä ei sitten pärjännyt kisassa ja Arnold meni ja voitti. Mä oon tiimihenkinen, mutta loppujen lopuksi oon hyvin yksinpelaaja ja tykkään tästä lajista sen takia, että suurin osa työstä tehdään yksin ja suurin asia on se itsensä ylittäminen. Oon pyrkinyt siihen, että en tukeudu kehenkään, vaan luotan itseeni ja omiin taitoihini. Tänään oli siinä mielessä tärkeä päivä, että tänään oli mun ja Andonen ensimmäinen vuosipäivä. Tasan vuosi on siis tullut oltua yhdessä ja on ollut kyllä elämäni paras vuosi. En vaihtais päivääkään pois. Voin ihan rehellisesti sanoa, että oon löytänyt sellaisen ennen vain mun mielikuvissa olleen täydellisen miehen ;) Oltiin juhlistamassa meidän vuosipäivää Sokos Hotel Tornin näköalakahvilassa, jonne Andone vei mut meidän ensimmäisillä treffeillä :) Me ollaan kummatkin tällä hetkellä dieetillä, joten ulkona syömiset täytyy jättää suorilta käsin väliin, mutta mikä oiskaan sen parempaa, kun kuppi vihreetä teetä ja paras seura <3 ja tietysti upeet näköalat.   Viikonloppu onkin vapaata töistä ja huomenna aamusta pääsen kampaajalle laittamaan tän tukan kuntoon. Alkaa jo ihan hirvittää toi pilkottava juurikasvu ;) Vielä jaksaa levätä pari päivää ja sitten pääsee taas treenien pariin ja alkaa olla kisat jo aika lähellä!! :)
comments powered by Disqus